Kirkko on valmistunut 1892, ja siinä on istumapaikat n. 1000 henkilölle. Kirkon kellotapuli nousee 38 metrin korkeuteen. Pääoven vierustaa koristaa vaivaisukko. Kirkosta löytyy votiivilaiva eli kirkkoon lahjoitettu purjelaivan pienoismalli, joka on harvinaista sisämaan kirkoissa. Kirkonkellot on valettu 1799 ja 1859, ne kutsuvat edelleen väkeä kirkkoon. Kuva: Aleksi Lammi
Rakennus valmistui alun perin 1820-luvulla ruutitehtaan ruutimakasiiniksi. Seurakunta lunasti rakennuksen 1850-luvulla, ja kunnosti siitä kirkon. Kunnostuksessa mm. ruutimakasiinin vartiotornista tehtiin korottamalla kirkon kellotorni. Kirkossa on istumapaikat 550 henkilölle. Törnävän kirkko palveli Seinäjoen pääkirkkona liki sata vuotta, kunnes 1960-luvulla otettiin käyttöön uusi Lakeuden Ristin kirkko. Kuva: Aleksi Lammi
Jalasjärven kirkko on rakennettu vuosina 1799–1800 kirkonkylän korkeimmalle mäelle. Kirkossa on 1 000 istumapaikkaa. Kirkon vieressä sijaitsee laaja satojen kiviristien sankarihautausmaa. vuoden 1955 korjauksissa uusittiin paanukatto ja siirrettiin alttari alkuperäiselle paikalleen itäpäätyyn. Kiinteästi kirkkoon liittyvän kellotornin kolme kello on valettu 1733, 1751 ja 1817. Kuva: Aleksi Lammi
Kirkko valmistui vuonna 1855, jolloin seurakunta lakkasi käyttämästä vanhaa Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoa. Punatiilinen kirkkorakennus sijaitsee Sastamalassa, Vammaskosken sillan pielessä. Kirkkoon mahtuu n. 1000 henkeä. Rakennus on toinen Suomen kirkoista joka on kaksitorninen, toinen on Johanneksenkirkko Helsingissä. Kirkko edustaa uusgoottilaista tyyliä. Kirkon pääovea vastapäätä ovat sankarihaudat, joiden vieressä on sankaripatsas vuodelta 1953. Kuvaaja: Aleksi Lammi
1500-luvun alkupuolella rakennettu kirkko sijaitsee Tyrväällä Sastamalassa Rautaveden rannalla. Rakennuspaikka kuuluu Suomen kansallismaisemiin. Kirkko valmistui aikanaan talkoovoimin, sillä keskiajalla laki määräsi jokaisen maata omistavan talollisen tuomaan työmaalle sekä tarvikkeita että työvoimaa. Kirkko rakennettiin lähiseudulta tuoduista kivistä, jotka muurattiin kalkkilaastin avulla paikoilleen. Kirkon ulkomitat ovat 27,1 × 14,5 m, eli se on suhteellisen pieni. Muurauksessa käytetyt kivet ovat suuria […]
Tämä harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla. Perimätiedon mukaan kirkon rakensivat munkit, joiden luostarirakennukset sijaitsivat samalla mäellä. Kirkko sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Sastamalan keskusta. Kirkko rakennettiin alun perin korkeaksi ja jyrkkäkattoiseksi. Molemmat päädyt ovat olleet kiviseinää, jotka ovat tukeneet kattoa. Pyhän Marian kirkko on tunnettu erinomaisesta akustiikastaan. Kellotapuli on sijoitettu Rautaveden rannalle, jotta se kuuluisi […]
Keikyän riippusilta on Suomen pisin puurakenteinen riippusilta, 228 metriä. Se rakennettiin vuonna 1948. Silta sijaitsee Keikyän kylässä n. 15km Sastamalan keskustasta länteen päin. Silta ylittää Kokemäenjoen ja sen kautta kulkevat monet kävely- ja pyöräilyreitit. Kuva: Aleksi Lammi
Keikyän kirkko Sastamalassa valmistui 1912. Se on Josef Stenbäckin suunnittelema. Kirkko on puinen, jugend-tyylinen, tornillinen ristikirkko. Peruskorjauksessa 1997 sisäosat pyrittiin palauttamaan stenbäckiläiseen asuun. Kirkon alttaritaulu on vuodelta 1753. Nykyiset 18-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1964 ja ne on hankittu Kangasalan urkutehtaalta. Kuva: Aleksi Lammi
Inkoon Fagervikissa toimi 1646-1902 Suomen vanhimpiin kuulunut rautaruukki, jonka historiallinen alue on säilynyt nykypäiviin asti. Fagervikissa on myös kyläkirkko ja sen ympärillä matalia puisia työväenasuntoja. Ruukin kartanon pohjoispuolella on laaja, englantilaistyyppinen maisemapuisto ja kartanon eteläpuolella puisto on hoidetumpi, lähinnä barokkityylinen muotopuutarha. Kuvaaja: Aleksi Lammi
Fiskarsin ruukki on entisen Pohjan kunnan alueelle nykyiseen Raaseporiin vuonna 1649 perustettu rautaruukki. Nykyään ruukki on elinvoimainen suomalaisen taiteen ja muotoilun keskus. Ruukin alueella asuu noin 600 henkeä ja paikka on erityisesti taiteilijoiden, käsityöläisten ja muotoilijoiden suosiossa. Varsinkin kesäisin Fiskarsin ruukki on suosittu matkailukohde. Kuvaaja: Aleksi Lammi
English (UK) 
Suomi