Helsingin Kalasatamaan rakennetaan uutta laajaa asunto- ja toimistoaluetta. Kuvat on otettu 14kk välein, 5/2017 ja 7/2018. Kuvan tornitalosta tulee yli 30 kerroksinen ja 100 metriä korkea. Se on nimeltään Majakka. Kun alue on valmis 2020-luvulla niin siellä asuu 20 000 asukasta. Metroaseman ympärille nousee myöhemmin muitakin 20-30 kerroksisia tornitaloja. Kuvaaja: Ari Lepistö
Merelliseen Jätkäsaareen tulee koti 20 000 asukkaalle ja työpaikka 6 000 ihmiselle. Ennen alueella sijaitsi konttisataman toimintoja, jotka on nyt siirretty Vuosaareen. Aluetta tulee halkomaan 88 metriä leveä ja yli kilometrin mittainen Hyväntoivonpuisto. Itäpuoli alueesta on jo valmiimpaa, rakennustöiden painopiste on länsipuolella. Kuvaaja: Ari Lepistö
Hietalahti sijaitsee Helsingin kantakaupungin länsireunalla. Merellistä kaupunginosaa on 1900-luvulla täytetty ja läheisiä saaria on yhdistetty mantereeseen keinotekoisiksi niemiksi. Hietalahti on kuuluisi ainakin kauppahallistaan sekä yhä toimivasta telakasta. Kuvaaja: Ari Lepistö
Messukeskus Helsingin Pasilassa on valmistunut 1975 korvaten Töölön Messuhallin. Ensimmäisessä vaiheessa valmistui 2 hallia. Nykyään kokonaisuuteen kuuluu 7 näyttelyhallia joista viimeisin valmistui 2011. Messukeskuksen yhteydessä on iso 4000 auton pysäköintihalli. Kuvaaja: Ari Lepistö
Meilahden sekä Ruskeasuon kaupunginosien rakennuskanta koostuu pääosin 1900-luvun puolivälissä rakennetuista kerrostaloista. Mannerheimintien vieressä, korkealla kalliolla, kohoavat Ruskeasuon neljä samanlaista kerrostaloa ovat osa kantakaupungin silhuettia. Ruskeasuon pohjoisosassa on 100 vuotta sitten perustettu siirtolapuutarha-alue. Meilahti on tunnettu suuresta sairaala-alueestaan, jonka suurin maamerkki on 60-luvulla valmistunut yli 50 metriä korkea sairaalatorni. Meilahti-Ruskeasuo alueella asuu yli 10 000 ihmistä. Kuvaaja: […]
Munkkiniemi sijaitsee 4 kilometrin päässä Helsingin keskustasta meren äärellä. Aluetta halkoo Munkkiniemen puistotie, jossa on komea nelirivinen lehmuskujanne. Munkkiniemen katuverkosto pohjautuu suurelta osin Eliel Saarisen vuonna 1915 esittämiin suunnitelmiin. Alueen kerrostalot ovat pääasiassa 1930-luvulta. Munkkiniemen kuuluisia rakennuksia ovat mm. 1960-luvulla valmistunut hotelli Kalastajantorppa, Alvar Aallon kotitalo Villa Aalto sekä Kone Oy:n entinen pääkonttori. Kuvaaja: Ari […]
Pikku Huopalahti on pääosin 1990-luvulla rakennettu 10 000 asukkaan asuinalue Helsingissä. Ennen asuinalueeksi rakentamista alueella sijaitsi muun muassa romuttamoja ja vanhojen tavaroiden kauppoja. Talot ovat värikkäitä ja niiden muoto on moninainen. Taloista tunnetuin on Reijo Jallinojan suunnittelema pyramidimainen Terassitalo, jossa on 15 kerrosta. Alueen itäreunassa Mannerheimintien varressa kohoaa iso valkoinen rakennus, entinen sotilassairaala Tilkka, joka nykyään […]
Helsingin Konepajan aluetta ollaan muuttamassa teollisuuskäytöstä asuin- ja toimistokäyttöön. Konepajan alue sijaitsee Vallilassa, Pasilan ja Alppilan vieressä. Siellä valmistettiin nimensä mukaisesti VR:n vetureita ja vaunuja lähes sadan vuoden ajan vuosina 1902 – 2001. Vanhat punatiiliset tehdasrakennukset rakennettiin jo heti toiminnan alkuaikoina. Alue saadaan saadaan valmiiksi 2020. Konepajan alueen asemakaava on tiivis ja parkkipaikat rakennetaan maan alle. […]
Meren äärellä sijaitseva Ruoholahden alue Helsingissä toimi ennen satama- ja teollisuusalueena. 1990-luvulla alue muunnettiin asuinkäyttöön ja sinne nousi paljon kerrostaloja. Helsingin metro ulotettiin Kampista Ruoholahteen vuonna 1993. Alueelle rakennettiin myös paljon uutta toimistotilaa, ja vanhasta Alkon tehtaasta tuli vuonna 2004 Altian pääkonttori sekä toiselta osaltaan Helsingin oikeustalo. Alueelle kaivetun kanavan yli rakennettiin Crusellinsilta, joka avattiin vuonna […]
Itä-Pasilan rakentaminen alkoi vuonna 1972. Se edustaa uutta kaupunkirakentamista, jossa liikenne ja jalankulku on erotettu eri tasoon ja etenkin toimistotalot ovat massiivisia. Länsi-Pasilan asemakaava hyväksyttiin 1979. Länsi-Pasila on Itä-Pasilan vastakohta. Länsi-Pasilassa asuntokorttelit rakennettiin pienipiirteisempinä ja matalampina kuin Itä-Pasilassa vaikka alue onkin tehokkaasti rakennettu. Kuva: Ari Lepistö
Päätoimittaja Amos Andersonin 1940 valtiolle lahjoittama Tamminiemen huvila on ollut kolmen presidentin, Risto Rytin, Carl Gustaf Mannerheimin ja Urho Kekkosen virka-asunto. Erityisesti presidentti Urho Kekkosen 25-vuotisen virkakauden aikana nimestä Tamminiemi muodostui käsite Suomen poliittisessa elämässä ja kielenkäytössä. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987. Museota esitellään autenttisessa, presidentti Kekkosen aikaisessa 1970-luvun asussa. Kuva: […]
Kulosaaren kartano sijaitsee Helsingissä Kivinokan niemessä. Kartano on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa vuodesta 1927 lähtien. Kartanon päärakennus on valmistunut 1810-luvulla. Kivinokka on luonnonkaunis ja merellinen ympäristö joka tarjoaa hyvät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Siellä on viljelypalstoja, uimaranta, kahvila, luontopolku, lintulava, venesatama sekä kesäteatteri. Kuvaaja: Harri Kuusinen
Helsingin Velodromi on pyöräilystadion Helsingissä Käpylän urheilupuiston ja Itä-Pasilan välissä. Se rakennettiin vuosina 1938–1940 ja se oli vuonna 1952 toteutuneissa Helsingin olympialaisissa yhtenä kilpailupaikkana. Velodromin katsomossa on tilaa 7000 henkilölle. Pyöräilyradan sisäpuolella on tekonurmi, jolla pelataan maahockeytä, amerikkalaista jalkapalloa sekä lacrossea. Velodromin pyöräilyradan pituus on 400 metriä ja kaarteen kallistus on suurimmillaan 37,5 astetta ja […]
Itä-Pasilan asemakaava laadittiin Teknillisessä korkeakoulussa laaditun diplomityön pohjalta. Itä-Pasila on liikenneratkaisultaan samantapainen kuin Merihaka: jalankulku on omalla betonikannella katuverkon yläpuolella. Itä-Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin alueella aikaisemmin olleet puiset varastorakennukset purettiin. 2000-luvulla lukuisia taloja on alettu peruskorjata. Joistakin taloista on löytynyt laajoja kosteusvaurioita rakentamisen heikon laadun vuoksi. Muutamia asuntotaloja on myös maalattu uuden värisiksi. […]
Kauppatori sijaitsee Helsingin historiallisen keskustan etelälaidalla. Kauppatori syntyi 1800-luvun alussa, jolloin Helsingin keskusta rakennettiin uudelleen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Keskellä Kauppatoria on Keisarinnankivi, Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, joka pystytettiin Nikolai I:n puolison keisarinna Aleksandran Helsingin-vierailun muistoksi 1835. Torin länsipäässä on suihkulähde Havis Amanda. Kauppatorin ympäristön merkittäviä rakennuksia ovat Presidentinlinna, Ruotsin suurlähetystö ja Helsingin kaupungintalo. Kuva: Markus […]
Vuonna 1967 valmistunut Helsingin kaupunginteatteri sijaitsee Eläintarhanlahden rannalla Tarja Halosen puistossa. Teatteri tuottaa vuosittain noin 20 uutta ensi-iltaa. Esityksiä nähdään vuoden aikana noin 1 000 ja teatterissa käy vuosittain noin 350 000 katsojaa. Vakituista henkilökuntaa Helsingin Kaupunginteatterilla on noin 250. Teatterissa on kuusi näyttämöä. Kuva: Markus Sinervä
Vanhankaupunginkoski sijaitsee Vantaanjoen suussa Helsingin Vanhankaupunginlahden pohjukassa. Koski jakautuu itähaaraan ja länsihaaraan, joiden väliin jää Kuninkaankartanonsaari. Kosken läntinen haara on padottu. Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin tälle paikalle 12. kesäkuuta 1550. Vanhankaupunginlahden pohjoisrannalta alkaa iso luonnonvarainen alue joka on suojeltu. Siellä on havaittu kaikkiaan 285 lintulajia, joista 114 on pesinyt alueella. Kuva: Markus Sinervä
Lastensuojelujärjestöt vuokrasivat Linnanmäen huvipuistoa varten muutaman hehtaarin alueen vuonna 1950. Alue oli joutomaata, eikä kukaan hankkeen puuhamiehistä ollut tyytyväinen sijaintiin. Puistoa oli yritetty saada aikaisemmin mm. Kaivopuistoon ja Kaisaniemeen. Linnanmäen nimi on tullut paikalla sijainneista kahdesta vesitornista eli –linnasta. Huvipuisto nousi ensimmäistä kesäänsä varten pystyyn salamavauhtia. Rakennustyöt päästiin aloittamaan alle kaksi kuukautta ennen avajaisia. Kuva: […]
Vuonna 1938 valmistunut Helsingin Olympiastadion on mittavan remontin kohteena. Satoja miljoonia maksavan remontin näkyvin uudistus on kaikkialta katettu katsomo. Lisäksi mm. uusitaan katsomon istuimet sekä lisätään käymälätilojen ja ravintolapalveluiden määrää moninkertaisesti. Peruskorjauksessa louhitaan uusia tiloja nykyisen rakennuksen alle. Maan alle on suunniteltu palloiluhalli, kuntosali, huoltotiloja sekä mahdollisesti täysimittainen sisäjuoksurata. Peruskorjauksen on määrä valmistua keväällä 2019. […]
Allas Sea Pool on merikylpylä Helsingin Katajanokalla. Se on auennut täydessä mitassaan toukokuussa 2017. Merikylpylässä on kolme meren päälle rakennettua allasta: lastenallas, lämminvesiallas (+27c) ja merivesiallas. Altaat ovat auki ympärivuotisesti. Kokonaisuuteen kuuluu myös kahvila, useita saunoja sekä ravintola laajoine terasseineen. Alueella järjestetään myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä hyvinvointipalveluita. Kuvaaja: Markus Sinervä
Helsingin Katajanokalla oleva SkyWheel -maailmanpyörä on Suomen suurin maailmanpyörä, korkeudeltaan noin 40 metriä. Kuvassa näkyvät kolme uima-allasta kuuluvat Allas Sea Pool -merikylpylään. Kylpylän uusi päärakennus on rakenteilla ja valmistuu vuoden 2017 aikana, jonka jälkeen alueelta löytyy monipuoliset saunatilat. Löylyttelemään pääsee myös maailmanpyörässä sillä sen yhteen gondoliin on rakennettu pieni sauna. Kuvaaja/Photographer: Ari Lepistö – Horizont.fi
Munkkiniemen ranta etualalla ja sen edessä aukeaa jäinen Laajalahti. Lahden toisella puolella Lehtisaari ja Kuusisaari. Jäinen lahti on talvella suosittu ulkoilualue mm. retkiluistelijoiden keskuudessa. Munkkiniemenrannassa on hyvä iso hiekkaranta, jonka vedenpohja on hienoa hiekkaa ja syvenee hitaasti. Rannan läheisyyteen pääsee hyvin myös julkisilla sillä nelosen ratikan päätepysäkki on vieressä. Kuvaaja/Photographer: Ari Lepistö – Horizont.fi
English (UK) 
Suomi