Rakennus valmistui alun perin 1820-luvulla ruutitehtaan ruutimakasiiniksi. Seurakunta lunasti rakennuksen 1850-luvulla, ja kunnosti siitä kirkon. Kunnostuksessa mm. ruutimakasiinin vartiotornista tehtiin korottamalla kirkon kellotorni. Kirkossa on istumapaikat 550 henkilölle. Törnävän kirkko palveli Seinäjoen pääkirkkona liki sata vuotta, kunnes 1960-luvulla otettiin käyttöön uusi Lakeuden Ristin kirkko. Kuva: Aleksi Lammi
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko on valmistunut n. 1515 Se sijaitsee Sastamalassa Rautaveden rannalla. Kirkon sijantipaikka kuuluu Suomen kansallismaisemiin. Tyrvään kirkko on tullut tunnetuksi katon paanutalkoiden jälkeisestä tuhopoltosta vuonna 1997 Kuvaaja: Ari Lepistö
Sastamalan kaupungin keskusta sijaitsee Rautaveden ja Liekoveden välissä. Keskustan alueella asuu n. 10 000 ihmistä, koko kunnassa n. 25 000 ihmistä. Uusi Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät. Kuvaaja: Ari Lepistö
Kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1881. Se on nimetty keisari Aleksanteri II:n mukaan. Kirkko sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, Hämeenpuistossa. Kirkon julkisivussa on ulkonevat pilarit, joilla ei kuitenkaan ole rakenteellista merkitystä vaan ne ovat puhtaasti arkkitehtonisia koriste-elementtejä. Kuvaaja: Ari Lepistö
Euran kunta sijaitsee Satakunnassa, 35km Raumalta sisämaahan päin. Euran kirkko valmistui 1898 kirkonkylään Eurajoen rantaan. Kirkon seinät ovat muurattu luonnonkivestä ja torni sekä päädyt tiilestä. Kirkkoon mahtuu noin 800 henkeä. Kuvaaja: Ari Lepistö
Tammerkoski virtaa Näsijärven ja Pyhäjärven välillä läpi Tampereen keskustan. Kosken rannalle rakennettiin aikoinaan isoja tehdasrakennuksia joista lähes kaikki on nykyisin muunnettu muuhun käyttöön. Tampellan vanhan tehdasrakennuksen tiloja on säilytetty noin 60 000 kerrosneliömetriä, minkä lisäksi uusia, pääasiassa asuintaloja, on rakennettu alueelle noin 140 000 neliömetriä. Tampellan tiloissa toimii myös Tampereen käräjäoikeus. Kuvaaja: Ari Lepistö
Saunalahti on Espoon uusimpia asuinalueita. Se on rakennettu aivan kaupungin länsilaidalle, merenlahden läheisyyteen. Sen keskustan maamerkkinä on iso, 800 oppilaan koulu ja kirjasto. Kun Saunalahti on kokonaan valmis muutaman vuoden kuluttua, asuu siellä 10 000 ihmistä. Kuvaaja: Ari Lepistö
Soukan kerrostalovaltainen asuinalue rajoittuu Espoonlahteen, joka on Suomenlahdesta sisämaahan työntyvä noin kuuden kilometrin mittainen merenlahti. Rakennuskanta koostuu pitkälti 3–10-kerroksisista kerrostaloista. Soukkaan tulee yksi Länsimetron jatkeen pysäkeistä ja sen myötä asutusta tiivistetään ja uusia kerrostaloja rakennetaan alueelle. Soukan metroasema rakennetaan Yläkartanontien alapuolelle. Kuvaaja: Ari Lepistö
Espoon Niittykummussa sijaitsevan Tapiolan urheilupuiston näkymää hallitsee iso, kuplan muotoinen, Esport monitoimihalli, josta löytyy mm. 800m pitkä sisäjuoksurata. Urheilupuistossa on myös 7000 katsojan jäähalli ja sisähallit koripallolle ja salibandylle sekä lukuisia ulkokenttiä jalkapallolle. Nykyään alueelle pääsee metrolla kun Urheilupuiston asema aukaistiin v. 2017. Kuvaaja: Ari Lepistö
Espoossa on seitsemän urheilupuistoa. Pitkäjärven rannalla sijaitseva Laaksolahden urheilualue on yksi niistä. Siellä sijaitsee iso jalkapallohalli jossa on lähes 100m pituinen kenttä. Laaksolahden 70-luvulla rakennettu jäähalli on ollut rakenteiden heikkouden vuoksi käyttökiellossa jo vuosia ja alueella jääkiekkoilijoita palvelee pienempi harjoitusjäähalli. Kuvaaja: Ari Lepistö
Vermon ravirata aloitti toimintansa nykyisellä paikallaan Espoossa vuonna 1977. Se korvasi Käpylän raviradan joka jäi uuden Messukeskuksen alle. Raviradan pituus on 1 km, jonka hevoset juoksevat reiluun 1 minuuttiin. Vertailun vuoksi ihmisen juoksemana 1 kilometrin maailmanennätys on reilut 2 minuuttia. Kuvaaja: Ari Lepistö
Versowoodin laaja lähes 40 hehtaarin kokoinen saha sijaitsee Riihimäen ydinkeskustan kupeessa, aivan Prisman ja kauppakeskus Atomin vieressä. Perheyhtiö Paloheimon ennen omistama tuotantolaitos siirtyi Versowoodille vuonna 2004. Saha on alun perin aloittanut toimintansa nykyisellä paikallaan 1800-luvun lopussa, sijoittuen silloin logistisesti hyvin Helsinki Hämeenlinna ja Helsinki-Pietari rautatien viereen. Kuvaaja: Ari Lepistö
Helsingin Kalasatamaan rakennetaan uutta laajaa asunto- ja toimistoaluetta. Kuvat on otettu 14kk välein, 5/2017 ja 7/2018. Kuvan tornitalosta tulee yli 30 kerroksinen ja 100 metriä korkea. Se on nimeltään Majakka. Kun alue on valmis 2020-luvulla niin siellä asuu 20 000 asukasta. Metroaseman ympärille nousee myöhemmin muitakin 20-30 kerroksisia tornitaloja. Kuvaaja: Ari Lepistö
Hautajärven kirkko on Sallan Hautajärvellä lähellä Venäjän rajaa sijaitseva rajaseutukirkko. Se on rakennettu 1963 jatkamaan talvisodassa tuhoutuneen Kuusamon Paanajärven rajaseutukirkon perinteitä. Kirkolliskokouksen vuoden 1995 päätöksellä rajaseututyö päättyi ja rajaseutupiirit lakkautettiin 2000-luvun alkuun mennessä. Nykyisin kirkko kuuluu Sallan seurakunnalle. Kuva: Harri Kuusinen
Merelliseen Jätkäsaareen tulee koti 20 000 asukkaalle ja työpaikka 6 000 ihmiselle. Ennen alueella sijaitsi konttisataman toimintoja, jotka on nyt siirretty Vuosaareen. Aluetta tulee halkomaan 88 metriä leveä ja yli kilometrin mittainen Hyväntoivonpuisto. Itäpuoli alueesta on jo valmiimpaa, rakennustöiden painopiste on länsipuolella. Kuvaaja: Ari Lepistö
Hietalahti sijaitsee Helsingin kantakaupungin länsireunalla. Merellistä kaupunginosaa on 1900-luvulla täytetty ja läheisiä saaria on yhdistetty mantereeseen keinotekoisiksi niemiksi. Hietalahti on kuuluisi ainakin kauppahallistaan sekä yhä toimivasta telakasta. Kuvaaja: Ari Lepistö
Lohjan keskusta sijoittuu Lohjanharjun ja Lohjanjärven väliin jäävälle kaistaleelle. Keskustaa halkoo kaksi samansuuntaista pääkatua; Kauppakatu ja Laurinkatu. Lohjalla iso automarket sijaitsee poikkeuksellisesti aivan ydinkeskustassa, Prismakeskus avattiin ydinkeskustaan v. 2007. Lohjanjärvi on Uudenmaan maakunnan suurin järvi ja Suomen 49. suurin järvi. Kuvaaja: Ari Lepistö
Monikko on kulttuurin monitoimitalo joka valmistui vuonna 2017 Nurmijärvelle. Rakennus täydensi Klaukkalan urheilupuiston monipuolisia vapaa-ajan palveluita. Reilut 10 miljoonaa maksaneessa monitoimitalossa on tiloja erikokoisille harrastusryhmille sekä iso esiintymissali johon mahtuu n. 500 katsojaa. Monitoimitalon lisäksi alueelle sijoittuu mm. yleisurheilukenttä, tekonurmikenttä ja kuplahalli sekä tapahtumakenttä. Kuvaaja: Harri Kuusinen
Hartwall Arenaa varten tutkittiin neljätoista eri sijoitusvaihtoehtoa ja uuden hallin sijainniksi valikoitui lopulta Keski-Pasilan Haarakallion alue. Halli valmistui 1997. Vuonna 2012 hallin pohjoispäätyyn valmistui nelikerroksinen laajennusosa toimistoja varten. Kuvaaja: Ari Lepistö
Loppijärven pohjoisrannalla sijaitsee Lopen kirkonkylä. Lopen kylän asutuksesta on ensimmäiset merkinnät vuoden 1699 maanmittauskartoissa jotka osoittavat asutuksen silloin keskittyneen tiiviisti Vanhan kirkon tuntumaan. Kyläkeskuksen ympärillä olevat pellot ovat olleet jo 1700-luvun lopulla pääosin viljelyksessä. Kuvaaja: Ari Lepistö
Etualalla Isoksi Pajaksi kutsuttu entinen Yleisradion Pasilan päärakennus. Nykyään rakennuksessa pitää majaansa VR:n pääkonttori. Iso Paja valmistui 1993. Ison Pajan takana näkyy Ylen käytössä olevia rakennuksia sekä Pasilan 146 metriä korkea linkkitorni joka on Helsingin kolmanneksi korkein rakennelma Kuvaaja: Ari Lepistö
Nurmijärven kirkko valmistui 1793. Se sijaitsee keskellä Nurmijärven kirkonkylää. Ruotsin kuningas oli säätänyt että kirkot tulee rakentaa kivestä mutta nurmijärveläiset vetosivat vähävaraisuuteen ja saivat luvan rakentaa puukirkon. Alun perin kirkko rakennettiin sittemmin kuivatetun Kirkkojärven rannalle. Kuvaaja: Ari Lepistö
Suomen pisin valtatie, nelostie E75, kuvattuna Kehä III:n liittymän vaiheilla. Tien pituus on n. 1300km, se kulkee Helsingistä Oulun kautta Utsjoelle. Tien alussa on 140km pituinen moottoritieosuus, Helsingistä Heinolan Lusiin. Kuvaaja: Ari Lepistö
Messukeskus Helsingin Pasilassa on valmistunut 1975 korvaten Töölön Messuhallin. Ensimmäisessä vaiheessa valmistui 2 hallia. Nykyään kokonaisuuteen kuuluu 7 näyttelyhallia joista viimeisin valmistui 2011. Messukeskuksen yhteydessä on iso 4000 auton pysäköintihalli. Kuvaaja: Ari Lepistö
Keravan keskustaa Aurinkomäen yläpuolelta kuvattuna. Aluetta ympäröivät useat säteittäiset kadut, ja keskustan halki radan ali kulkee kävelykatu, jota on kutsuttu Suomen pisimmäksi. Aivan kävelykadun ääressä sijaitsee isoja päivittäistavarakaupan toimijoita, joiden lisäksi alueelle ollaan rakentamassa lisää liiketilaa kun uusi Aleksintorin kauppakeskus valmistuu lähivuosina. Kuvaaja: Ari Lepistö
Nurmijärven kuntakeskuksessa, Kirkonkylässä, asuu 8 000 asukasta. Nurmijärven kirkonkylän palveluihin kuuluvat mm. kirjasto, elokuvateatteri ja keilahalli. Nurmijärven kunta on saanut nimensä keskellä pitäjää sijainneesta järvestä joka kuivatettiin 1900-luvun alkupuoliskolla. Kuvaaja: Ari Lepistö
Meilahden sekä Ruskeasuon kaupunginosien rakennuskanta koostuu pääosin 1900-luvun puolivälissä rakennetuista kerrostaloista. Mannerheimintien vieressä, korkealla kalliolla, kohoavat Ruskeasuon neljä samanlaista kerrostaloa ovat osa kantakaupungin silhuettia. Ruskeasuon pohjoisosassa on 100 vuotta sitten perustettu siirtolapuutarha-alue. Meilahti on tunnettu suuresta sairaala-alueestaan, jonka suurin maamerkki on 60-luvulla valmistunut yli 50 metriä korkea sairaalatorni. Meilahti-Ruskeasuo alueella asuu yli 10 000 ihmistä. Kuvaaja: […]
Munkkiniemi sijaitsee 4 kilometrin päässä Helsingin keskustasta meren äärellä. Aluetta halkoo Munkkiniemen puistotie, jossa on komea nelirivinen lehmuskujanne. Munkkiniemen katuverkosto pohjautuu suurelta osin Eliel Saarisen vuonna 1915 esittämiin suunnitelmiin. Alueen kerrostalot ovat pääasiassa 1930-luvulta. Munkkiniemen kuuluisia rakennuksia ovat mm. 1960-luvulla valmistunut hotelli Kalastajantorppa, Alvar Aallon kotitalo Villa Aalto sekä Kone Oy:n entinen pääkonttori. Kuvaaja: Ari […]
Pikku Huopalahti on pääosin 1990-luvulla rakennettu 10 000 asukkaan asuinalue Helsingissä. Ennen asuinalueeksi rakentamista alueella sijaitsi muun muassa romuttamoja ja vanhojen tavaroiden kauppoja. Talot ovat värikkäitä ja niiden muoto on moninainen. Taloista tunnetuin on Reijo Jallinojan suunnittelema pyramidimainen Terassitalo, jossa on 15 kerrosta. Alueen itäreunassa Mannerheimintien varressa kohoaa iso valkoinen rakennus, entinen sotilassairaala Tilkka, joka nykyään […]
Myyrmäen jalkapallostadion sijaitsee Myyrmäessä Vantaalla. Stadionin kapasiteetti on 4 600 katsojaa. Stadionin valmistui 2000-luvun alussa. Stadion on varsinaisesti jalkapalloareena, mutta se muuntautuu tapahtuman mukaan muuhunkin käyttöön. Katsomoennätys on 4270 katsojaa HJK:n Mestarienliigan ottelusta vuodelta 2004. Siirry katsomaan kohteen kuvia alla olevasta painikkeesta. Kuvaaja: Ari Lepistö
Noin 3000 asukkaan Lemi sijaitsee reilun 20km päässä Lappeenrannasta. Kylän keskellä on Lemin kirkko, joka on rakennettu 1786. Rakennustaiteellisesti kirkko on ainutlaatuisen arvokas, sitä pidetään yhtenä Euroopan arvokkaimmista puukirkoista. Kirkossa on hyvä akustiikka ja siellä järjestetään Lemin musiikkijuhlien konsertteja. Kellotapuli on valmistunut 1936. Se rakennettiin tihutyönä poltetun tapulin tilalle. Siirry katsomaan kohteen kuvia alla olevasta […]
Lappeenrannan satama kuvattuna iltavalaistuksessa marraskuussa. Satama sijaitsee aivan kaupungin keskustan kupeessa. Satama on perustettu 1870-luvulla. Saimaan rannalla sijaitseva satama on vilkas matkustaja- ja pienveneliikenteen keskus. Lappeenranta on asukasluvultaan Suomen 13:nneksi suurin kaupunki, ja siellä asuu vajaat 75 000 asukasta. Kuvaaja: Petri Tulkki
Lappeenrannan sataman talvitapahtuman aikaan otettuja kuvia helmikuussa 2018. Kuvissa näkyy kaupunkilaisten paikalle tuomista tuhansista lyhdyistä kaupunginlahdelle muodostettu valaistu kuja, joka johtaa sataman edustalla sijaitsevaan Karhusaareen. Lappeenrannan satama sijaitsee Saimaan rannalla lähellä Saimaan kanavaa ja se on vilkas matkustaja- ja pienveneliikenteen keskus kesällä. Siellä sijaitsee vajaa 100 vierasvenepaikkaa. Kuvissa myös sataman Linnoitus, johon nykyisin sijoittuu erilaisia […]
Hämeenlinnan keskusta kuvattuna kirpeänä pakkaspäivänä. Ydinkeskusta rajoittuu moottoritien, pääradan sekä Vanajaveden väliselle alueelle. Keskustan maamerkkejä ovat Helsinki-Tampere moottoritien päälle levittäytyvä Goodman kauppakeskus, torin itälaidalla oleva valkoinen kirkko sekä kuvissa taaempana sijaitseva 1200-luvulla perustettu Hämeen linna. Hämeenlinnan keskustan katuverkko perustuu C.L. Engelin kaupungin palon jälkeen vuonna 1832 laatimaan ruutukaavaan. Kaupungin väkilukuun suhteutettuna keskusta on melko suuri […]
Verla on ruukkikylä entisten Jaalan ja Valkealan kuntien alueella Kouvolassa. Nykyisin Verlan tehdas toimii puunjalostusteollisuuden tehdasmuseona. Ensimmäiset tuotantolaitokset perustettiin Verlankosken partaalle 1870-luvulla. Paloturvallisuussyistä tehdasrakennukset ovat pääosin tiilestä. Ainoastaan keskellä aluetta sijaitseva tehtaanjohtajan asunto, Patruunan pytinki, on puurakenteinen. Kuva: Markus Sinervä
Salpausselän kolme hyppyrimäkeä sijaitsevat Lahden urheilukeskuksessa. Suurin mäki on valmistunut v. 1972, sen kriittinen hypyn maksimipituus on 130m. Muiden kahden mäen kriittiset pisteet ovat 100m ja 70m. Suurmäen tornissa on kesäisin yleisölle avoin näköalapaikka ja alastulorinteen notkossa toimii kesäisin Lahden maauimala. Alueella on myös Suomen hiihtomuseo, Lahden Suurhalli sekä hiihdon lisäksi yleisurheilua ja jalkapalloa palveleva […]
Helsingin Konepajan aluetta ollaan muuttamassa teollisuuskäytöstä asuin- ja toimistokäyttöön. Konepajan alue sijaitsee Vallilassa, Pasilan ja Alppilan vieressä. Siellä valmistettiin nimensä mukaisesti VR:n vetureita ja vaunuja lähes sadan vuoden ajan vuosina 1902 – 2001. Vanhat punatiiliset tehdasrakennukset rakennettiin jo heti toiminnan alkuaikoina. Alue saadaan saadaan valmiiksi 2020. Konepajan alueen asemakaava on tiivis ja parkkipaikat rakennetaan maan alle. […]
Aurinkolahti on mereen rajoittuva asuinalue Itä-Helsingin Vuosaaressa. Meren rannalla on 700-metrinen hiekkauimaranta, 200-paikkainen pienvenesatama sekä rannan ja talojen välissä rantabulevardi. Alueen itäreunalla sisämaahan työntyy 700 metrinen, kahdella putouksella varustettu, Uutelankanava. Kanavan pohjoispäässä on amfiteatterimainen, puoliympyränmuotoinen talo. Kuva: Ari Lepistö
Paavalinkirkko sijaitsee Vallilan kaupunginosassa Helsingissä. Kirkko valmistui 1930. Kirkon erikoisuus on sen 52 metriä korkea kellotorni, jonka arkkitehti sijoitti italialaistyylisesti rakennuksen pohjoissivulle eikä päätyyn. Tornin kaikilla neljällä sivulla on ajannäyttäjänä suurikokoiset kellotaulut. Tornin huipun korkeassa kellohuoneessa on neljä kookasta kirkonkelloa. Melko pian valmistumisen jälkeen huomattiin, että kellotorni huojuu, jos kaikkia neljää kelloa soitetaan samanaikaisesti. Huojumisen […]
Tämä Lopen kirkonkylällä sijaitseva puukirkko jää ohiajaessa helposti huomaamatta koska se sijaitsee puiden takana metsäisellä mäennyppyllä. Vaatimattoman näköinen rakennus on yksi Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se kuuluu museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Kirkko on rakennettu 1600-luvulla. Seurakuntakirkkona vanhaa kirkkoa käytettiin vuoteen 1805, jolloin rakennettiin Lopen uusi tiilikirkko. Vanha puukirkko on peruskorjattu ja siellä on toimintaa kesäisin, […]
Valkeakoskella Sääksmäen kohdalla seututie 130 ylittää Vanajaveden. Tie ylittää järven riippusiltaa sekä kapeaa kannasta myöten. Sääksmäen silta valmistui 1963 ja se ehti olla kolmen vuosikymmenen ajan Suomen pisin riippusilta. Sillan pääjänne on 155 metriä pitkä ja itse silta on 215 metriä pitkä. Sen rakentaminen maksoi 270 miljoonaa markkaa. Sillan pielessä palvelee Ravintola Sääksmäen Silta. Kuva: Ari […]
Meren äärellä sijaitseva Ruoholahden alue Helsingissä toimi ennen satama- ja teollisuusalueena. 1990-luvulla alue muunnettiin asuinkäyttöön ja sinne nousi paljon kerrostaloja. Helsingin metro ulotettiin Kampista Ruoholahteen vuonna 1993. Alueelle rakennettiin myös paljon uutta toimistotilaa, ja vanhasta Alkon tehtaasta tuli vuonna 2004 Altian pääkonttori sekä toiselta osaltaan Helsingin oikeustalo. Alueelle kaivetun kanavan yli rakennettiin Crusellinsilta, joka avattiin vuonna […]
Vuokatin Urheiluopistolla on ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia hyppyrimäkiä neljää eri kokoluokkaa. Aloittelijoiden ja junioreiden käytössä on mäkikeskuksen HS 10, HS 35 ja HS 54 metrin hyppyrimäet, joissa on myös hissi. Neljäs ja isoin mäki, on HS pisteytetty 100 metriin. Siinä mäkiennätys on 105,5 metriä. Isoin mäki on rakennettu 1947. Kuva: Harri Kuusinen
Sotkamon kirkko on iso, noin 1400 istumapaikan rakennus. Kirkko valmistui 1870. Sen rakentaminen ajoittui nälkävuosiin, jolloin neljäsosa Sotkamon väestöstä kuoli nälkään. Myös kirkkoherra ja rakennustöiden urakoitsija kuolivat. Talvisodan aikana maaliskuussa 1940 kirkkoon osui kaksi lentokoneesta pudotettua pommia, joista toinen räjähti ja vaurioitti muun muassa alttaritaulua. Kuva: Harri Kuusinen
Sotkamo on Pohjois-Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan eteläosassa. Kunnassa asuu reilut 10 000 ihmistä ja sen pinta-ala on n. 3000 km2, josta 10% on vesistöjä. Sotkamo on Kainuun kunnista ainoa, jonka asukasluku ei ole selvästi laskenut 1990–2000-luvulla. Asukasluku on hieman jopa kasvanut 2000-luvulla. Taloustutkimuksen vuonna 2008 julkaiseman tutkimuksen mukaan Sotkamo oli imagoltaan parhain maan alle 20 000 […]
Sotkamon pesäpallokenttä on nimeltään Hiukan stadion. Se sijaitsee Sotkamon keskustassa, Sapsojärven rannalla. Se toimii miesten superpesiksessä pelaavan Sotkamon Jymyn kotiotteluiden pelikenttänä. Hiukan pesäpallostadionin ensimmäinen tekonurmi oli väriltään vihreä, mutta se vaihdettiin kesällä 2009 violettiin. Vuokatin matkailusivuilla arvellaan, että tämä on maailman ainoa violetti tekonurmi. Stadionin yleisöennätys on 6 987 katsojaa. Kuva: Harri Kuusinen
Kitkanjoen silta Käylän kylässä. Kitkanjoki on noin 35 kilometrin pituinen joki Kuusamossa. Joki päättyy Venäjän puolelle virtaavaan Oulankajokeen. Käylän kylä sijaitsee Oulangan kansallispuisto välittömässä läheisyydessä. Kuusamon tunnetut kosket kuohuvat parinkymmenen kilometrin säteellä Käylästä. Rukalle on matkaa 15 km ja Kuusamon keskustaan noin 40 km. Kuva: Harri Kuusinen
Kelo on pystyyn kuivunut vanha puu, joka on pudottanut kuorensa. Kelo on lähes aina kierteinen, yleensä vastapäivään. Lapissa vanhan oloinen kelo voi olla seissyt kuivuneena paikallaan yli 500 vuotta. Kelo on kiitollinen rakennusmateriaali, se on jo täysin ”kuollut” joten se ei enää vääntyile eikä kääntyile. Kelosta maksetaankin moninkertaisesti tavalliseen tukkipuuhun verrattuna. Kuva: Harri Kuusinen
Sotkamossa on kaksi taajamaa, kirkonkylä ja Vuokatti, jotka sijaitsevat noin kuuden kilometrin päässä toisistaan. Hirvensalmen silta sijaitsee näiden kahden taajaman välillä. Silta ylittää Iso Sapsojärven ja Pirttijärven välisen salmen. Vaikka kunnan pinta-alasta vain vajaa kymmenesosa on vettä, kirkonkylän ympäristö on hyvin järvistä. Sotkamon vedet laskevat Oulujärveen. Kuvaaja: Harri Kuusinen
Kajaanin puukirkko sijaitsee keskellä kaupunkia Pohjolankadun varressa. Kirkko vihittiin käyttöön 1896. Kirkkoa pidetään 1800-luvun lopun merkittävänä puuarkkitehtuurin muistomerkkinä. Kirkon koristelussa on käytetty poikkeuksellisen paljon hyvää kirvesmiestaitoa vaativia puuornamentteja. Kirkkosalissa on noin 800 istumapaikkaa. Syksyllä 2006 tehdyssä laajassa peruskorjauksessa korjattiin kirkon lahovauriot ja tehtiin teknisiä muutoksia. Kuvaaja: Harri Kuusinen
Itä-Pasilan rakentaminen alkoi vuonna 1972. Se edustaa uutta kaupunkirakentamista, jossa liikenne ja jalankulku on erotettu eri tasoon ja etenkin toimistotalot ovat massiivisia. Länsi-Pasilan asemakaava hyväksyttiin 1979. Länsi-Pasila on Itä-Pasilan vastakohta. Länsi-Pasilassa asuntokorttelit rakennettiin pienipiirteisempinä ja matalampina kuin Itä-Pasilassa vaikka alue onkin tehokkaasti rakennettu. Kuva: Ari Lepistö
Kangasalan kirkko on 1760 luvulla rakennettu kivikirkko. Kirkon torni kaatui vuonna 1782 ja uusi torni valmistui syksyllä 1800. Persoonallisena yksityiskohtana kirkon katto muodostuu sadoista raameissa olevista tähdistä. Kirkossa on nykyään Kangasalan urkurakentamo Oy:n vuonna 1988 rakentamat urut. Tampereen kupeessa sijaitsevasta Kangasalasta tulee kaupunki 1.1.2018 alkaen. Se on ollut Suomen 4. suurin kunta-nimitystä käyttävä kunta. Kuva: […]
Mikkelin tuomiokirkko on yksi Suomen uusgoottisen kirkkoarkkitehtuurin päätöitä. Kirkko valmistui vuonna 1897 ja nykyisellään siellä on 1200 istumapaikkaa. Kirkko kärsi vain vähäisiä vaurioita jatkosodan pommituksissa, jotka tuhosivat huomattavan osan vanhaa Mikkeliä. Perinteisestä kirkonrakennustavasta poiketen kirkon alttaria ei sijoitettu itäpäätyyn, auringonnousun suuntaan, vaan länteen. Kirkkorakennuksen yhdistää kaupungin järvisatamaan maisemaväylä, joka kulkee Mikkelin keskustan halki. Kuva: […]
Mikkeli sijaitsee Saimaan luoteisrannalla, Vuoksen ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Asukkaita on n. 55 000 henkilöä. Suomen kunnista Mikkelissä on eniten kesämökkejä, yli 10 000 kpl. Etualalla näkyvä Naisvuori vesitorneineen on tunnetuimpia Mikkelin maamerkkejä. Naisvuoren huippu on 43 metriä Saimaan pinnan yläpuolella. Toisen maailmansodan aikana Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin. Päämajan sijainnin vuoksi Mikkeli oli […]
Heinolassa asuu vajaat 20 000 henkilöä. Etualalla näkyvä vesitorni on rakennettu keskustan tuntumaan harjun laelle. Ylimmässä kerroksessa, 45 metrin korkeudessa, sijaitsee näköalakahvila. Kaupungin keskusta sijaitsee Jyrängönvirran varrella, jota kautta on yhteys Päijänteeseen. Kauempana kuvassa siintää Tähtiniemen silta joka on Suomen toiseksi pisin, lähes kilometrin pituinen. Korkein sillan pylväs ulottuu yli 100 metrin korkeuteen vedenpinnasta. […]
Jääkauden aikana muodostunut kapea seitsemän kilometriä pitkä Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemista. Venäjän tsaari Nikolai I ihastui Punkaharjuun niin paljon, että vuonna 1843 hän määräsi alueen suojeltavaksi. Alueen luonnontilaiset maisemat tarjoavat kauniiden näkymien lisäksi hyvät mahdollisuudet patikointiin, pyöräilyyn ja veneilyyn. Käyntikohteita alueella ovat mm. Suomen metsämuseo Lusto sekä vesipuisto Kesämaa. Alue on valittu vuoden 2017 retkikohteeksi. […]
Päätoimittaja Amos Andersonin 1940 valtiolle lahjoittama Tamminiemen huvila on ollut kolmen presidentin, Risto Rytin, Carl Gustaf Mannerheimin ja Urho Kekkosen virka-asunto. Erityisesti presidentti Urho Kekkosen 25-vuotisen virkakauden aikana nimestä Tamminiemi muodostui käsite Suomen poliittisessa elämässä ja kielenkäytössä. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987. Museota esitellään autenttisessa, presidentti Kekkosen aikaisessa 1970-luvun asussa. Kuva: […]
Kerimäen kirkko on Savonlinnan kaupungissa Kerimäen kirkonkylässä sijaitseva kirkkorakennus. Kirkko on vihitty käyttöön kesäkuussa 1848. Seurakunnan mukaan se on maailman suurin puukirkko. Kirkossa on noin 3 000 istumapaikkaa ja lisäksi vielä noin 2 000 seisomapaikkaa. Kirkon vieressä on 42 metriä korkea kellotapuli, joka valmistui samana vuonna kuin kirkko. Tapulissa on kaksi kirkonkelloa, pieni kirkonkello on valettu vuonna […]
Kytäjän golfkenttä on Hyvinkäällä Kytäjän kylässä Kytäjärven rannalla sijaitseva golfkenttä. Kentällä on kaksi 18 reiän rataa. Kentän on suunnitellut kanadalainen arkkitehti Thomas McBroom. Kytäjän kentät ovat voimakkaasti muotoiltuja ja niiden väylät ovat leveitä. Kytäjän kentät kuuluvat niihin harvoihin suomalaisiin kenttiin, jossa bunkkerihiekka on valkoista. Kytäjän kylä on kasvanut viime aikoina uusilla asukkailla kun sinne on […]
Särkänniemi Tampereella on Suomen merkittävimpiin kuuluva matkakohde. Kuvassa kesän 2017 uutuuslaite, HYPE vuoristorata. Laitteessa matkustajat laukaistaan ensin 15 metrin korkeuteen, josta vaunu putoaa takaisin lähtöpisteeseensä ja seuraavaksi matkustajat laukaistaan selkä edellä 30 metrin korkeuteen. Kolmannella ja viimeisellä laukauksella vuoristoratavaunu sinkoutuu 50 metrin korkeuteen. Kieppuva ja ajoittain ylösalainen rata kiihdyttää vaunun parhaimmillaan 100 kilometrin tuntinopeuteen. Kuvaaja: […]
Kulosaaren kartano sijaitsee Helsingissä Kivinokan niemessä. Kartano on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa vuodesta 1927 lähtien. Kartanon päärakennus on valmistunut 1810-luvulla. Kivinokka on luonnonkaunis ja merellinen ympäristö joka tarjoaa hyvät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Siellä on viljelypalstoja, uimaranta, kahvila, luontopolku, lintulava, venesatama sekä kesäteatteri. Kuvaaja: Harri Kuusinen
Kuva Karkkilan juhannustorista joka kokoaa kaupungin torin täyteen niin kauppiaita kuin asiakkaitakin aina juhannusaattona. Tori on vilkas kauppapaikka muulloinkin vuoden mittaan. Etualalla näkyvä Karkkilan puukirkko on valmistunut 1781, jossa on istumapaikat 650 hengelle. Karkkilan kaupunki sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Se on 70 kilometrin päässä Helsingistä. Asukkaita on n. 9 000. Karkkilan merkittävin työllistäjä ovat pienet metalliteollisuuden alihankintoja […]
Järvenpää on varsin pieni kaupunki pinta-alaltaan ja se onkin Suomen neljänneksi tiheimmin asutettu kaupunki. Asukkaita on 42 000. Järvenpään keskusta rajoittuu Tuusulanjärven pohjoisrantaan, jossa sijaitsee viihtyisä rantapuisto. Puiston lähellä on suuri natura-alue, jossa pesii paljon lintulajeja. Kaupungin tunnetuin asukas on ollut Jean Sibelius. Aino ja Jean Sibeliuksen koti valmistui 1904 ja se toimii nyt säveltäjän elämästä […]
Kuvassa Kuortaneenjärvi päättyy Salmen siltaan ja jatkuu Lapuanjokena. Lapuanjoki on 120 km pitkä ja laskee Pohjanlahteen Uudenkaarlepyyn kohdalla. Kuortaneenjärvi on Etelä-Pohjanmaan suurimpia järviä. Järven pisin selkä on 18 km pitkä ja 5 km leveä. Järven rannoilla on paljon kesämökkejä sekä ”Etelä-Pohjanmaan Rivierana” tunnettu laaja hiekkaranta (Kirkkoranta). Järven itärannalla sijaitsee Kuortaneen urheiluopisto. Kuvaaja: Jyri Mäkinen
Helsingin Velodromi on pyöräilystadion Helsingissä Käpylän urheilupuiston ja Itä-Pasilan välissä. Se rakennettiin vuosina 1938–1940 ja se oli vuonna 1952 toteutuneissa Helsingin olympialaisissa yhtenä kilpailupaikkana. Velodromin katsomossa on tilaa 7000 henkilölle. Pyöräilyradan sisäpuolella on tekonurmi, jolla pelataan maahockeytä, amerikkalaista jalkapalloa sekä lacrossea. Velodromin pyöräilyradan pituus on 400 metriä ja kaarteen kallistus on suurimmillaan 37,5 astetta ja […]
Itä-Pasilan asemakaava laadittiin Teknillisessä korkeakoulussa laaditun diplomityön pohjalta. Itä-Pasila on liikenneratkaisultaan samantapainen kuin Merihaka: jalankulku on omalla betonikannella katuverkon yläpuolella. Itä-Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin alueella aikaisemmin olleet puiset varastorakennukset purettiin. 2000-luvulla lukuisia taloja on alettu peruskorjata. Joistakin taloista on löytynyt laajoja kosteusvaurioita rakentamisen heikon laadun vuoksi. Muutamia asuntotaloja on myös maalattu uuden värisiksi. […]
Hämeen linna kuuluu Suomen keskiaikaisiin valtakunnanlinnoihin. Se perustettiin oletettavasti Birger Jaarlin Hämeeseen tekemän ristiretken jälkeen 1200-luvun lopulla. 1700-luvulla linna korotettiin kolmikerroksiseksi ja ympäröitiin kehämuurirakennuksilla. Hämeen linnassa ja sitä ympäröivissä kehämuurirakennuksissa toimi vankila vuosina 1837-1972. Mittavat, yli 30 vuotta, kestäneet restaurointityöt saatiin päätökseen 1988 ja nykyään linna on suosittu käyntikohde ja historiallinen muistomerkki. Kuva: Harri Kuusinen
Kauppatori sijaitsee Helsingin historiallisen keskustan etelälaidalla. Kauppatori syntyi 1800-luvun alussa, jolloin Helsingin keskusta rakennettiin uudelleen Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Keskellä Kauppatoria on Keisarinnankivi, Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, joka pystytettiin Nikolai I:n puolison keisarinna Aleksandran Helsingin-vierailun muistoksi 1835. Torin länsipäässä on suihkulähde Havis Amanda. Kauppatorin ympäristön merkittäviä rakennuksia ovat Presidentinlinna, Ruotsin suurlähetystö ja Helsingin kaupungintalo. Kuva: Markus […]
Vuonna 1967 valmistunut Helsingin kaupunginteatteri sijaitsee Eläintarhanlahden rannalla Tarja Halosen puistossa. Teatteri tuottaa vuosittain noin 20 uutta ensi-iltaa. Esityksiä nähdään vuoden aikana noin 1 000 ja teatterissa käy vuosittain noin 350 000 katsojaa. Vakituista henkilökuntaa Helsingin Kaupunginteatterilla on noin 250. Teatterissa on kuusi näyttämöä. Kuva: Markus Sinervä
Lastensuojelujärjestöt vuokrasivat Linnanmäen huvipuistoa varten muutaman hehtaarin alueen vuonna 1950. Alue oli joutomaata, eikä kukaan hankkeen puuhamiehistä ollut tyytyväinen sijaintiin. Puistoa oli yritetty saada aikaisemmin mm. Kaivopuistoon ja Kaisaniemeen. Linnanmäen nimi on tullut paikalla sijainneista kahdesta vesitornista eli –linnasta. Huvipuisto nousi ensimmäistä kesäänsä varten pystyyn salamavauhtia. Rakennustyöt päästiin aloittamaan alle kaksi kuukautta ennen avajaisia. Kuva: […]
Nurmijärvellä Hämeenlinnan moottoritien vieressä Nurmijärven liittymän kohdalla sijaitsee Myllykoski, jossa Vantaanjoki muuttuu näyttäväksi koskeksi parin kilometrin matkalle. Koski on suosittu kalastuskohde. Alue on kokonaisuudessaan erityiskalastusalue jossa vain perhokalastus on sallittu. Yleisin saaliskala on kirjolohi. Myllykoski soveltuu hyvin päiväretkeilyyn ja alueella on tulentekopaikkoja. Nurmijärven kunnan alueella kulkeva 33km pitkä Seitsemän veljeksen vaellusreitti kulkee myös Myllykosken kautta. Kohteen […]
Saaristomeri on Euroopan laajin saaristo, ja saarten määrällä mitattuna maailman suurin. Saaristomeri muodostuu noin 40 000 saaresta. Suuria, yli neliökilometrin laajuisia, saaria on 257 kappaletta. Maankohoamisen ansiosta uusia luotoja nousee merestä vieläkin. Saaristomeren keskisyvyys on vain 23 metriä. Kalastus, merenkulku ja kalantuotanto ovat suurimpia teollisuudenaloja. Matkailun vaikutus saariston talouteen kasvaa koko ajan. Kuvaaja: Karl-Johan Spiik
Musiikkitalo valmistui Helsinkiin Eduskuntataloa vastapäätä vuonna 2011. Talon avajaisten ensimmäi-senä numerona soitettiin Jean Sibeliuksen Finlandia. Rakennuksen pääkäyttäjiä ovat Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri, joista kukin pitää siellä vuosittain 40–50 kon-serttia. Rakennuksessa on 1704-paikkainen pääsali, joka on akustiikaltaan kehuttu. Siinä on myös viisi 140–300-paikkaista pientä konserttisalia, auditorio ja Sibelius-Akatemian opetustiloja. Lisäksi talossa on kahvila, ravintola, […]
Valtionhotelli on Imatrankosken partaalla Imatralla sijaitseva, vuonna 1903 valmistunut jugendlinna. 1800-luvun lopulla Imatra oli Suomen suosituin matkailukohde. Suurin matkailijavirta tuli ennen Suomen itsenäistymistä ja vielä sen jälkeenkin Venäjältä. Tämä pisti paikkakunnan ihmiset rakentamaan ensin majataloja ja kestikievareita ja sitten täyshoitoloita sekä hotelleja. Rakennuksella on vuosien saatossa ollut muitakin rooleja kuin majoitustilana toimiminen. Sisällissodan aikana se […]
Vanajalinnan päärakennuksen rakennutti 1920-luvulla tohtori Wilhelm Rosenlew metsästyslinnakseen Harvialaan Hämeenlinnaan. Päärakennus on kooltaan valtava ja metsästysmajaksi jopa ylettömän suuri. Rakennuksen lattiapinta-ala on noin 3 000 m². Huoneita on yli kahdeksankymmentä. Kartanon rakennukset jakaantuvat päärakennukseen ja sitä ympäröivään herrasväen osuuteen sekä jonkin matkan päässä olevaan talousrakennusten alueeseen. Nykyään rakennuksessa toimii hotelli ja ravintola.
Linna Golf on Vanajalinnan hotellin yhteyteen kuuluva golfkenttä Hämeenlinnassa. Linna Golf avautui elokuussa 2005. Se on Suomen ainoa European Tour –tason kenttä, sillä on mm. pelattu Challenge Tourin osakilpailu. Linna Golf on yksi kuudesta Hämeenlinnan alueen (”Tiilaakson”) golfkentästä. Maa-aluetta kentällä on reilut 100 hehtaaria ja siellä pelataan vuosittain n. 20.000 pelikierrosta.
Vanhassa Porvoossa on paljon 1700- ja 1800-luvulta säilyneitä rakennuksia. Porvoo on Suomen vanhimpia kaupunkeja, ja ensimmäiset merkinnät kaupungista ovat 1300-luvulta. Asemakaavaa ei keskiajalla juurikaan suunniteltu, vaan tontit olivat epäsäännöllisen muotoisia ja pieniä. Kaupunki tuhoutui useaan kertaan tulipaloissa. Vuoden 1760 palo oli erityisen tuhoisa kun kaupungista paloi noin 2/3, eli kaupungin 293 talosta vain 91 säästyi […]
Hotelli Torni on 2014 avattu hotelli Tampereella. Rakennuksen korkeus on 88,5 metriä, ja siinä on 25 maanpäällistä kerrosta. – Torni Tampere on Suomen korkein hotelli. Ennen Hotelli Torni Tampereen valmistumista Suomen korkein hotelli oli 69,5-metrinen vuonna 1931 valmistunut hotelli Torni Helsingissä. Hotelli sijaitsee lähellä Tampereen rautatieasemaa vanhojen Museoviraston suojelemien veturitallien vieressä. Kuva: Karl-Johan Spiik
Stormälö on saari Paraisilla, aivan Airiston tuntumassa. Saarelle on keskittynyt veneilijöitä ja muita matkailijoita palvelevia yrityksiä. Saarella sijaitsevat muun muassa mökkikylä, pienvenesatama ja Airiston lomakeskus, joista löydät lisää kuvia kuvakaupastamme. Parainen pitää joitakin ennätyksiä hallussaan: Suomen kunnista siellä on eniten kesämökkejä ja sen meripinta-ala on suurin. Lisäksi kunta on Kaskisten lisäksi Suomen ainoa kokonaan veden […]
Vuonna 1938 valmistunut Helsingin Olympiastadion on mittavan remontin kohteena. Satoja miljoonia maksavan remontin näkyvin uudistus on kaikkialta katettu katsomo. Lisäksi mm. uusitaan katsomon istuimet sekä lisätään käymälätilojen ja ravintolapalveluiden määrää moninkertaisesti. Peruskorjauksessa louhitaan uusia tiloja nykyisen rakennuksen alle. Maan alle on suunniteltu palloiluhalli, kuntosali, huoltotiloja sekä mahdollisesti täysimittainen sisäjuoksurata. Peruskorjauksen on määrä valmistua keväällä 2019. […]
Suomen ainoan ammattimaisen oopperan toiminta alkoi 1911, ja baletti perustettiin 1922. Esityspaikkana oli pitkään pieni Aleksanterin teatteri, kunnes 1993 avattiin nykyinen ajanmukainen Oopperatalo. Päänäyttämön katsomossa on yli 1300 paikkaa, lisäksi talossa on pieni näyttämö. Kansallisoopperalla on nykyään oma ammattilaisorkesteri, Suomen Kansallisoopperan orkesteri, jossa on 111 oopperamuusikkoa, sekä 50-jäseninen kuoro. Vuosittain nähdään yleensä neljä uutta oopperaensi-iltaa […]
Leppävaarassa on kolme erityisen korkeata tornitaloa. Suomen kolmanneksi korkein liikerakennus Panorama Tower on kuvan korkeista taloista keskimmäinen. Talo valmistui 2008. Torni on 17-kerroksinen ja 76 metriä korkea. Vasemmalla kuvassa oleva Leppävaaran torni on asuinkerrostalo, siinä on 21-kerrosta ja se on 68 metriä korkea. Rakennus valmistui 2010. Kolmas tornitalo Sellonhuippu valmistui 2011 ja siinä on 17 […]
Tammerkosken rannoilla toimi 1800- ja 1900-luvuilla monia suuria teollisuusyrityksiä, mm. Finlayson, Tamfelt ja Tampella. Näiden teollinen toiminta lopetettiin 1990-lukuun mennessä, mutta suuri osa vanhoista tehdasrakennuksista on yhä jäljellä, nykyään suurelta osin toimistokäytössä. Entisöityjen vanhojen tehdasrakennusten ohella kosken rannalla kohoaa nykyaikaisia asuintaloja sekä kuvan keskivaiheilla näkyvä 18-kerroksinen Hotelli Ilves ja kauppakeskus Koskikeskus. Ainoa yhä Tammerkosken varrella […]
Länsimetro tuleminen antoi vauhtia myös Espoon Tapiolan uudistamiselle. Kuvan ottohetkellä on menossa mm. pysäköintilaitoksen laajentaminen ja Stockmannin uuden tavaratalon rakentaminen. Liikekiinteistöjen päälle tullaan rakennetaan asuntoja viherkansineen. Kaiken kaikkiaan alueen on määrä valmistua 2020–luvun alkuun mennessä.
Kuortaneen urheiluopisto sijaitsee Kuortaneenjärven rannalla. Kuvan keskellä oleva iso rakennus on nimeltään Kuortanehalli. Siellä on 200 metrin juoksurata ja muut yleisurheilun suorituspaikat, ilma-aserata, kiipeilyseinä ja kuntosali. Lisäksi hallissa voi harrastaa esimerkiksi pallopelejä. Urheiluopiston alueella sijaitsevat myös jää-, uima-, keila-, golf-, urheilu- ja pallohallit sekä 16 tenniskenttää. Kuvaaja/photographer: Jyri Mäkinen – Horizont.fi.
Viljanpuintia Etelä-Pohjanmaalla, Kuortaneella. Alueen tasaiset laajat peltoalueet soveltuvat hyvin viljanviljelyyn. Maakunnassa on, Varsinais-Suomen ohella, eniten viljatiloja Suomessa. Kuvaaja/photographer: Jyri Mäkinen – Horizont.fi
Kuvassa näkyy Tampereen keskustan kaksi maamerkkiä, kaksi korkeata hotellia. Uudempi näistä on taaempana näkyvä Solo Sokos Hotel Torni joka yltää 88 metrin korkeuteen. Rakennus on Suomen korkein hotelli, siinä on 25 kerrosta. Vanhempi hotelleista on vuonna 1986 valmistunut Original Sokos Hotel Ilves, joka on kuvan oikeassa laidassa. Hotelli on 19-kerroksinen. Kuvaaja: Vesa Airio
Tammerkoski on koski Tampereella Näsijärven ja Pyhäjärven välillä. Korkeusero järvien välillä on 18 metriä ja vesi virtaa koskessa etelään eli Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tampere on aikoinaan alkanut rakentua tämän kosken rannalle. Tammerkoskessa on yhä kolme toiminnassa olevaa voimalapatoa, ylinnä Finlaysonin ja Tampellan välinen pato, keskellä kaupungin sähkölaitoksen pato, ja alinna Takon kartonkitehtaan pato. Kuvaaja: Vesa Airio
Klaukkalan kirkko eroaa ulkomuodoiltaan perinteisestä kirkosta. Kuution muotoinen 15 metriä korkea rakennus kohoaa mäen rinteellä Klaukkalan keskustassa. Kirkon suunnittelukilpailun voitti vuonna 2000 arkkitehti Anssi Lassilan suunnitelma. Kirkko ja seurakuntakeskus laajennuksineen valmistui syksyllä 2004.
Janakkalan Pyhän Laurin kirkko on keskiaikainen harmaakivikirkko. Kirkko on vihitty käyttöön ilmeisesti 19. syyskuuta 1520. Kirkkoon mahtuu noin 650 ihmistä. Perimätiedon mukaan paikalle on rakennettu puukirkko 1200-luvulla. 1660-luvulta peräisin oleva saarnastuoli on oletettavasti pohjalaisen Mikael Mikaelinpoika Baltin tekemä.
Kuva Turun tuomiokirkosta Brahenpuiston yläpuolelta otettuna. Rakennus on monille suomalaisille tuttu vähintään TV-kuvista koska sen kupeessa sijaitsevalta Turun Vanhalta Suurtorilta lähetetään Joulurauhan julistus. Kuvauskuukausi marraskuu.
Suomi 
English (UK)