Tyrvään Pyhän Olavin kirkko eli Tyrvään vanha kirkko on valmistunut n. 1515 Se sijaitsee Sastamalassa Rautaveden rannalla. Kirkon sijantipaikka kuuluu Suomen kansallismaisemiin. Tyrvään kirkko on tullut tunnetuksi katon paanutalkoiden jälkeisestä tuhopoltosta vuonna 1997 Kuvaaja: Ari Lepistö
Hietalahti sijaitsee Helsingin kantakaupungin länsireunalla. Merellistä kaupunginosaa on 1900-luvulla täytetty ja läheisiä saaria on yhdistetty mantereeseen keinotekoisiksi niemiksi. Hietalahti on kuuluisi ainakin kauppahallistaan sekä yhä toimivasta telakasta. Kuvaaja: Ari Lepistö
Lohjan keskusta sijoittuu Lohjanharjun ja Lohjanjärven väliin jäävälle kaistaleelle. Keskustaa halkoo kaksi samansuuntaista pääkatua; Kauppakatu ja Laurinkatu. Lohjalla iso automarket sijaitsee poikkeuksellisesti aivan ydinkeskustassa, Prismakeskus avattiin ydinkeskustaan v. 2007. Lohjanjärvi on Uudenmaan maakunnan suurin järvi ja Suomen 49. suurin järvi. Kuvaaja: Ari Lepistö
Loppijärven pohjoisrannalla sijaitsee Lopen kirkonkylä. Lopen kylän asutuksesta on ensimmäiset merkinnät vuoden 1699 maanmittauskartoissa jotka osoittavat asutuksen silloin keskittyneen tiiviisti Vanhan kirkon tuntumaan. Kyläkeskuksen ympärillä olevat pellot ovat olleet jo 1700-luvun lopulla pääosin viljelyksessä. Kuvaaja: Ari Lepistö
Suomen pisin valtatie, nelostie E75, kuvattuna Kehä III:n liittymän vaiheilla. Tien pituus on n. 1300km, se kulkee Helsingistä Oulun kautta Utsjoelle. Tien alussa on 140km pituinen moottoritieosuus, Helsingistä Heinolan Lusiin. Kuvaaja: Ari Lepistö
Meilahden sekä Ruskeasuon kaupunginosien rakennuskanta koostuu pääosin 1900-luvun puolivälissä rakennetuista kerrostaloista. Mannerheimintien vieressä, korkealla kalliolla, kohoavat Ruskeasuon neljä samanlaista kerrostaloa ovat osa kantakaupungin silhuettia. Ruskeasuon pohjoisosassa on 100 vuotta sitten perustettu siirtolapuutarha-alue. Meilahti on tunnettu suuresta sairaala-alueestaan, jonka suurin maamerkki on 60-luvulla valmistunut yli 50 metriä korkea sairaalatorni. Meilahti-Ruskeasuo alueella asuu yli 10 000 ihmistä. Kuvaaja: […]
Munkkiniemi sijaitsee 4 kilometrin päässä Helsingin keskustasta meren äärellä. Aluetta halkoo Munkkiniemen puistotie, jossa on komea nelirivinen lehmuskujanne. Munkkiniemen katuverkosto pohjautuu suurelta osin Eliel Saarisen vuonna 1915 esittämiin suunnitelmiin. Alueen kerrostalot ovat pääasiassa 1930-luvulta. Munkkiniemen kuuluisia rakennuksia ovat mm. 1960-luvulla valmistunut hotelli Kalastajantorppa, Alvar Aallon kotitalo Villa Aalto sekä Kone Oy:n entinen pääkonttori. Kuvaaja: Ari […]
Pikku Huopalahti on pääosin 1990-luvulla rakennettu 10 000 asukkaan asuinalue Helsingissä. Ennen asuinalueeksi rakentamista alueella sijaitsi muun muassa romuttamoja ja vanhojen tavaroiden kauppoja. Talot ovat värikkäitä ja niiden muoto on moninainen. Taloista tunnetuin on Reijo Jallinojan suunnittelema pyramidimainen Terassitalo, jossa on 15 kerrosta. Alueen itäreunassa Mannerheimintien varressa kohoaa iso valkoinen rakennus, entinen sotilassairaala Tilkka, joka nykyään […]
Saimaan kanava aukaistiin v. 1856. Rakentamisessa meni reilut 10 vuotta ja se on työtunneissa laskettuna Suomen historian suurin rakennushanke. Saimaan kanavan alkupää on lähellä Lappeenrantaa ja se yhdistyy Suomenlahteen lähellä Viipuria. Saimaan kanavan Suomenpuoleisen osan pituus on 23,3km. Venäjän puoleinen osuus on 19,6 kilometriä. Kuvassa Soskuan sulun vaiheilla BlueWhite Eagle laiva matkalla Naantaliin romutettavaksi syyskuussa […]
Verla on ruukkikylä entisten Jaalan ja Valkealan kuntien alueella Kouvolassa. Nykyisin Verlan tehdas toimii puunjalostusteollisuuden tehdasmuseona. Ensimmäiset tuotantolaitokset perustettiin Verlankosken partaalle 1870-luvulla. Paloturvallisuussyistä tehdasrakennukset ovat pääosin tiilestä. Ainoastaan keskellä aluetta sijaitseva tehtaanjohtajan asunto, Patruunan pytinki, on puurakenteinen. Kuva: Markus Sinervä
Tämä Lopen kirkonkylällä sijaitseva puukirkko jää ohiajaessa helposti huomaamatta koska se sijaitsee puiden takana metsäisellä mäennyppyllä. Vaatimattoman näköinen rakennus on yksi Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se kuuluu museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Kirkko on rakennettu 1600-luvulla. Seurakuntakirkkona vanhaa kirkkoa käytettiin vuoteen 1805, jolloin rakennettiin Lopen uusi tiilikirkko. Vanha puukirkko on peruskorjattu ja siellä on toimintaa kesäisin, […]
Valkeakoskella Sääksmäen kohdalla seututie 130 ylittää Vanajaveden. Tie ylittää järven riippusiltaa sekä kapeaa kannasta myöten. Sääksmäen silta valmistui 1963 ja se ehti olla kolmen vuosikymmenen ajan Suomen pisin riippusilta. Sillan pääjänne on 155 metriä pitkä ja itse silta on 215 metriä pitkä. Sen rakentaminen maksoi 270 miljoonaa markkaa. Sillan pielessä palvelee Ravintola Sääksmäen Silta. Kuva: Ari […]
Sotkamo on Pohjois-Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan eteläosassa. Kunnassa asuu reilut 10 000 ihmistä ja sen pinta-ala on n. 3000 km2, josta 10% on vesistöjä. Sotkamo on Kainuun kunnista ainoa, jonka asukasluku ei ole selvästi laskenut 1990–2000-luvulla. Asukasluku on hieman jopa kasvanut 2000-luvulla. Taloustutkimuksen vuonna 2008 julkaiseman tutkimuksen mukaan Sotkamo oli imagoltaan parhain maan alle 20 000 […]
Kitkanjoen silta Käylän kylässä. Kitkanjoki on noin 35 kilometrin pituinen joki Kuusamossa. Joki päättyy Venäjän puolelle virtaavaan Oulankajokeen. Käylän kylä sijaitsee Oulangan kansallispuisto välittömässä läheisyydessä. Kuusamon tunnetut kosket kuohuvat parinkymmenen kilometrin säteellä Käylästä. Rukalle on matkaa 15 km ja Kuusamon keskustaan noin 40 km. Kuva: Harri Kuusinen
Kelo on pystyyn kuivunut vanha puu, joka on pudottanut kuorensa. Kelo on lähes aina kierteinen, yleensä vastapäivään. Lapissa vanhan oloinen kelo voi olla seissyt kuivuneena paikallaan yli 500 vuotta. Kelo on kiitollinen rakennusmateriaali, se on jo täysin ”kuollut” joten se ei enää vääntyile eikä kääntyile. Kelosta maksetaankin moninkertaisesti tavalliseen tukkipuuhun verrattuna. Kuva: Harri Kuusinen
Sotkamossa on kaksi taajamaa, kirkonkylä ja Vuokatti, jotka sijaitsevat noin kuuden kilometrin päässä toisistaan. Hirvensalmen silta sijaitsee näiden kahden taajaman välillä. Silta ylittää Iso Sapsojärven ja Pirttijärven välisen salmen. Vaikka kunnan pinta-alasta vain vajaa kymmenesosa on vettä, kirkonkylän ympäristö on hyvin järvistä. Sotkamon vedet laskevat Oulujärveen. Kuvaaja: Harri Kuusinen
Mikkeli sijaitsee Saimaan luoteisrannalla, Vuoksen ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Asukkaita on n. 55 000 henkilöä. Suomen kunnista Mikkelissä on eniten kesämökkejä, yli 10 000 kpl. Etualalla näkyvä Naisvuori vesitorneineen on tunnetuimpia Mikkelin maamerkkejä. Naisvuoren huippu on 43 metriä Saimaan pinnan yläpuolella. Toisen maailmansodan aikana Suomen armeijan päämaja oli sijoitettu Mikkeliin. Päämajan sijainnin vuoksi Mikkeli oli […]
Heinolassa asuu vajaat 20 000 henkilöä. Etualalla näkyvä vesitorni on rakennettu keskustan tuntumaan harjun laelle. Ylimmässä kerroksessa, 45 metrin korkeudessa, sijaitsee näköalakahvila. Kaupungin keskusta sijaitsee Jyrängönvirran varrella, jota kautta on yhteys Päijänteeseen. Kauempana kuvassa siintää Tähtiniemen silta joka on Suomen toiseksi pisin, lähes kilometrin pituinen. Korkein sillan pylväs ulottuu yli 100 metrin korkeuteen vedenpinnasta. […]
Jääkauden aikana muodostunut kapea seitsemän kilometriä pitkä Punkaharju on yksi Suomen kansallismaisemista. Venäjän tsaari Nikolai I ihastui Punkaharjuun niin paljon, että vuonna 1843 hän määräsi alueen suojeltavaksi. Alueen luonnontilaiset maisemat tarjoavat kauniiden näkymien lisäksi hyvät mahdollisuudet patikointiin, pyöräilyyn ja veneilyyn. Käyntikohteita alueella ovat mm. Suomen metsämuseo Lusto sekä vesipuisto Kesämaa. Alue on valittu vuoden 2017 retkikohteeksi. […]
Kytäjän golfkenttä on Hyvinkäällä Kytäjän kylässä Kytäjärven rannalla sijaitseva golfkenttä. Kentällä on kaksi 18 reiän rataa. Kentän on suunnitellut kanadalainen arkkitehti Thomas McBroom. Kytäjän kentät ovat voimakkaasti muotoiltuja ja niiden väylät ovat leveitä. Kytäjän kentät kuuluvat niihin harvoihin suomalaisiin kenttiin, jossa bunkkerihiekka on valkoista. Kytäjän kylä on kasvanut viime aikoina uusilla asukkailla kun sinne on […]
Kulosaaren kartano sijaitsee Helsingissä Kivinokan niemessä. Kartano on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa vuodesta 1927 lähtien. Kartanon päärakennus on valmistunut 1810-luvulla. Kivinokka on luonnonkaunis ja merellinen ympäristö joka tarjoaa hyvät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Siellä on viljelypalstoja, uimaranta, kahvila, luontopolku, lintulava, venesatama sekä kesäteatteri. Kuvaaja: Harri Kuusinen
Kuvassa Kuortaneenjärvi päättyy Salmen siltaan ja jatkuu Lapuanjokena. Lapuanjoki on 120 km pitkä ja laskee Pohjanlahteen Uudenkaarlepyyn kohdalla. Kuortaneenjärvi on Etelä-Pohjanmaan suurimpia järviä. Järven pisin selkä on 18 km pitkä ja 5 km leveä. Järven rannoilla on paljon kesämökkejä sekä ”Etelä-Pohjanmaan Rivierana” tunnettu laaja hiekkaranta (Kirkkoranta). Järven itärannalla sijaitsee Kuortaneen urheiluopisto. Kuvaaja: Jyri Mäkinen
Vanajalinnan päärakennuksen rakennutti 1920-luvulla tohtori Wilhelm Rosenlew metsästyslinnakseen Harvialaan Hämeenlinnaan. Päärakennus on kooltaan valtava ja metsästysmajaksi jopa ylettömän suuri. Rakennuksen lattiapinta-ala on noin 3 000 m². Huoneita on yli kahdeksankymmentä. Kartanon rakennukset jakaantuvat päärakennukseen ja sitä ympäröivään herrasväen osuuteen sekä jonkin matkan päässä olevaan talousrakennusten alueeseen. Nykyään rakennuksessa toimii hotelli ja ravintola.
Linna Golf on Vanajalinnan hotellin yhteyteen kuuluva golfkenttä Hämeenlinnassa. Linna Golf avautui elokuussa 2005. Se on Suomen ainoa European Tour –tason kenttä, sillä on mm. pelattu Challenge Tourin osakilpailu. Linna Golf on yksi kuudesta Hämeenlinnan alueen (”Tiilaakson”) golfkentästä. Maa-aluetta kentällä on reilut 100 hehtaaria ja siellä pelataan vuosittain n. 20.000 pelikierrosta.
Suomi 
English (UK)